Vielä kuvakierrosta Knossóksen palatsiraunioilla.

Tällaisia suuria pyöreitä kaivantoja alueella moniakin.Opaskirjasta sain sellaisen käsityksen että ovat kuoppia uhrien jäännöksille. Alttarialuehan näiden lähellä. Opaskirja kertoo että suurin osa mitä on jäljellä Knossóksesta on ns, uuden palatsin raunioita. Ensimmäinen palatsi on rakennettu n.2000 v-eKr, ja se tuhoutui maanjäristyksessä.n, vuonna 1700eKr.
Sata vuotta myöhemmin, jolloin minolaiskulttuuri eli kukoistuskauttaan, Knossós rakennettiin uudelleen.

Näiden reikien arvoitusta en tiedä, saattaisivat olla vaikka syvennyksiä eukalyptyspylväille. Pylväät asetettiin puun tyvipuoli ylöspäin etteivät juurru, näin opas kertoi.

Nämä onkalot toimivat palatsin ns valokaivoina, joita pitkin päivänvalo siivilöityi alempiin kerroksiin. Nerokasta!

Tässä taas kurkistusta viemärikaivoon, en oikein tätäkään ymmärrä, mutta sanottiin että tehokkaasti oli viemäröinti rakennettu. Putkisto supistui loppupäätä kohden joten paineistus toimi. Taisi toimia paremmin kuin nyky viemäröinti. Olipahan opettelun paikka turisteille laittaa pyyhepaperit asioinnin jälkeen roskapönttöön ettei hotellien viemärit tukehdu. No, maassa maan tavalla.

Kunnostettuja freskoja Knossóksesta.Egyptiläisvaikutteisia sivukuvia uljaista jalosukuisista nuorukaisista.

Taustalla suuri häränsarvisymboli. Minolaise tpalvoivat härkää, joka esiintyy suurin piirtein kaikkialla, freskoista maljakoihin. Härällä on erittäin suuri merkitys minolaisessa mytologiassa. Kuvan etualassa taas näitä mahtavia pithoi ruukkuja.

Siinä palatsinalueen varastokäytävää suurine saviruukkuineen.

Tässä kuninkaan valtaistuinsali, jossa kiviset penkit kahta puolta valtaistuinta. Oppaamme kertoi ihmettelyymme istuimen vaatimatonta kokoa, että sen ajan ihmiset 130-150 cm mittaisia.

Muistaakseni nämä portaat veivät kulttipaikalle

Tässä taas esillä kulkuekäytävää.

Tämä kuva kertoo minolaisajan ajanvietteestä, kuuluisista härkähyppelyistä.
Tämä kuva ei varsinainen palatsikuva, Knossóksen härkähyppelykuva on Iraklionin museossa.