torstai 29. syyskuuta 2011

Suppisseikkailu.

Viikonloppuna sain ukkokultani maaniteltua sieniretkelle tuonne takametsille. Tiedossa ollut suppilovahveropaikka jo aiemminkun vaan arkuus saanut sienetyshimosta yliotteen. Tuolla maisemissa nääs asustelee karhu,vuosia ollut reviirinsä noilla alueilla. Ukuli kerran nähnytkin sen ja käydessään puolukkapaikkaa katastamassa huomioi muurahaispesä tonkimiset ja kantojen myllerrykset.
Nyt kun minulla miehinen "tohti" mukana niin jopa kelpasi kauniina pyhäpäivänä seikkailla.
Mummeli vietiin oikein traktorilla metsän laitaan josta askellusta vielä aikamoisesti.
Muutaman tupposen suppiksia kekkasin heti polun laidasta ja seikkailukaverinihan se paremman paikan myöhemmin äkkäsi.
Puhdistamisen jälkeen tiskilavuaari kukkuroillaan syyssaalista.
Täällä nyt esikoispojan kotia,( meidän ex kotimme) isännöidään ja emännöidään.Poika
perheineen kahden viikon Amerikanmatkalla.
Niinpä kuivatin suppikset lämpökeskuksen stokerihuoneessa puimurin seulan päällä. Vuorokaudessa kuivuvat murusteltavaksi.



Litran purkkiin suppissaalis supistui ja kun "karhutohti" näki kuinka vähäiseksi saalis kutistui, sanoi että joutava reissu. Varmaan talvella mieli muuttuu sillä moniaita herkkuhetkiä tiedossa hänelle. Itse joudun hillitä sienisyöntiä, polvikihti siitä pitää huolen. No, ei se syönti pääasia, poimiminen minun pointti.
Posted by Picasa

6 kommenttia:

  1. No jopas on sienet kutistuneet :) Hyvä kuivauspaikka siis. Onneksi sitä karhua ette tavanneet!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Anja!
    Minulla jo pakastin täpötäynnänsä joten aivan oiva säilömiskeino tuo kuivaus. Sitä nimenomaan suosittavat.
    Aivan ihana oli päivä samoilla entisillä metsämailla, nähdä kuinka istuttamamme männyntaimetkin jo komeita puita. Sehän kertoo että ikäihmisiä olemme.
    Ei onneksi karhuherra tai rouva tehnyt tuttavuutta.Siksi hyvä kulkeakin kaksittain ja jutella, kyllähän kontio lymyää meitä kaksijalkaisia.Tekisi mieli vielä kotimieskeikalla käydä metsiköissä etsimässä joa sattuisi uusia paikkoja löytymään.Onhan tämä sadekeli sienikasvulle mitä oivallisinta.
    Kuitenkin olen ahkeroinut pojan perheelle syyssiivoja että mukava tulla lomalta kotikuvioihin. Sinulle mukavia syyspäiviä!

    VastaaPoista
  3. Paljonpa löyityi sieniä.
    ja pieneen tillaan meni.
    On tuosta sitten helppo ottaa sieniä kastikkeeseen ym.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Kylläpä löysitte paljon sieniä:) En tiedä, olisinko itse uskaltanut metsään mennä jos siellä kerta karhu majailee... Nykyään taas saa ruveta totuttelemaan ajatukseen, että metsässä asustelee kaikenlaisia petoeläimiä. Herkutteluhetkiä tiedossa sitten talvella.

    VastaaPoista
  5. Komea suppissaalis, vaikka kuivatus niitä kutistaakin. Tämä syksy on ollut sienille otollinen, aamulenkillä Simon kanssa poimin pari litraa suppiksia tuolta kallion kuruista. Niitä on nyt paljon metsässä. Eilen paiston piirakaksi ja tänään saa prinssipuoliso suppiskeittoa. Nam.

    Kyllä minäkin karhua kaihtaisin, jos kuulisin sen meidän kalliolla liikuskelleen. Mutta onneksi on vain kettuja ja ilveksiä sekä kauriita.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Anja!
    Himottaispa vielä mennä sienimaisemiin vaan ei tuo "tohti" jouda kaveriksi. Mielelläni osamatkaisin traktorin hytissä sillä kilometrejä karhureviirille.
    Nyt olisi mitä ihanin ilma patikoida syysmetsässä. Pihapuuhiakin täällä entisissä askelissa ollut hyvä tehdä.Vinha tuuli tuli jeesaamaan lehtiharavointia.

    VastaaPoista