Kaivuutöissä tarvittiin kyllä kirvestäkin, niin paljon koivujuuria risteili .Ohuimmat leikkelin oksasaksilla. Ei ole ihme vaikka kukkaset ei kukoistaneet, sadesäälläkään ei mullan pinta ollut kuin muutaman sentin kosteaa, syvemmällä kuivaa kuin tuhka.
Pohjalle laitettiin maarakennuskalvoa ja väliseinät eri kukkasorteille, etteivät aivan valtoimenaan leveile. Aika näyttää auttoiko.
Kyllähän perennapehkot ihmetteli kun vajaan viikon köllöttivät pressun päällä, kas kun talkooapu välillä karkaili muihin hommiin.
Viimeinhän kukkapuskat pääsi uusille paikoilleen, minulla vallan piirustukset mihin järjestykseen laitettiin. Samalla syyslannoitteen niille annoin.
Tällä tavalla työn saa riittämään, kun raparperilehtilaatatkin kahteen kertaan upotetaan, me nääs uusittiin nurmikkokin saman tien .Sää vain ei suosinut uusionurmetusta, sateli kyllä niin että valkoapila ja nurmikkosiemen hyvästi iti, mutta mullos jäi jyräämättä .Toivotaan että talvi jyrää.
Kiukustuikohan komea koivikko juurien katkomisesta että paksun lehtipeitteen uudelle nurmen alulle jo heitteli. Oli pakko helläkätisesti haravoida ettei vallan tukehdu peitteeseen. Mielenkiinnolla odotan ensi kevään kasvua, sittenpä näkee kannattiko lapiohommat.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos Irma "tuoreesta" kommentista, ehdit ensi minuuteille, kiva!
VastaaPoistaSuunnitteilla joitai n"elementtejä" ensi kevääksikin pihamaalle. Ainahan saa suunnitella, suuremmissa käsissä sitten se, toteutuuko.Ikä ja terveys jo sitä että varauksella ,varauksella, mutta, jos Luoja suo.
Voi anteeksi Irma
VastaaPoistaVoi anteeksi Irma! Piti poistamani oma kirjoitusvirheinen kommenttini ja vahingossa klikkasin sinun kommenttisi. Ota ystävä uusiksi, lupaan olla huolellisempi.
No,tekevälle sattuu:) Sanoin vaan että hyvältä kukkapenkkisi raparperilehtineen näyttää jo nyt, toivottavasti ensi keväänä vielä paremmalta:)
VastaaPoistaHei Irma! Kuten kommenteistani huomaat, näpit etuili ajatusjuoksussa. Söhltämistä söhellyksen perään.Joskus vain menee näin.
VastaaPoistaKaunista tulee, sen näkee jo nyt.
VastaaPoistaKovan homman teitte, mutta varmasti saat nauttia siitä ensikesänä.
Hienoa!♥
Mielenkiinnolla minäkin kevättä sitten oottelen. Mikä lie kuntoni silloin kun tuntui että tänä kesänä saatava paljon valmiiksi. No, kaikenaikaahan ikää karttuu ja kremppuja lisääntyy, mutta miin kiitollinen mieli kun vielä jotakuinkin jaksaa.
VastaaPoistaSieni ja marjaretkiä taas viikkotolkulla tullut tehtyä ja mieltä kiitättää kun saan metsiä samoilla.Siellä Luojan puutarhassa.
Kyllä näyttääkin kivalta perennapenkkisi ja nuo raparperinlehtiaskelmat. Koivu on sellainen vieruskaveri perennapenkille, että se imee kaiken ravinnon ja kosteuden tarvitessaan satoja litroja vettä päivän mittaan. Kyllä siinä pienet kärsii ja multa kuivaa ravinteista ja kosteudesta.
VastaaPoistaKeväällä varmasti näyttää vielä komeammalta, kunhan perennat tuosta ryöhähtävät kasvuun.
Ison urakan teitte poikakaverin kanssa!
Kiitos Anja!
VastaaPoistaPihastelut nyt jääneet, meikämuori luuhaa metsissä päiväkaudet.Kantaa sieniä tutuille kun omat varastot täynnänsä.
Ei tarvinnut toissapäivänäkään yksin olla, oli hirvikärpäsiä kuin sodanaikaisia hävittäjiä.Ei estänyt hyvä ötökkäpusakkakaan, jostain kömpivät iholle, hyi, hyi.
Ennen lumen tuloa olisi käyskentely kilometrit metsässä saatava maksimiin.Talvella taas odotus nietosten sulamisesta että pääsis poluille. Aina jotain odotusta.
Kyllä minä ihmettelen tuota sinun energiaasi !!!Minä keväällä uusin osan perennapenkkiäni ja syksyllä oli tarkoitus jatkaa....mutta enpäs ole saanut aikaiseksi!
VastaaPoistaJa niin paljon kaikkea muuta olet saanut aikaan....Huh huh!!! mutta tosi hyvältä näyttää ja keväällä varmasti paljon vielä paremmalta!
Ritva, syksy tuli taas yllättäin. Minullahan oli miestyövoimaa, olisi jäänyt yksin yritykseksi, siksi voimia vaativa "juoksuhaudan" kaivuu oli. Jos Luoja suo, niin kevät näyttää, kannattiko uusiourakointi.
VastaaPoista