Miniälläni super suurta mietoa raparperiä jonka lehdet käytin muotteina. Hyödynsinhän koko kasvin, varsista ihanaa mehua, sitruunalla terästettynä ja vichyä lantrinkiksi niin jopahan on janojuomaa. Raparperisosettakin tein joten hyötykäyttöön kaikki.
Minulla olikin mahtavat senssit tehdä laattoja. Miesväki viime kesänä rakensi ja sementtisäkkejä jäi jemmaan. Ukkokulta haki hiekan ja vesipistekin liki, niin ei kuin tuumasta toimeen, olinhan vuosia jo tuumitellut tekemistä. Sai siinä vatkata pruukia useammankin satsin. Ei kannattanut sementtimyllyä vaivata.
Yli kolmekymmentä laattaa tein yhtenä päivänä ja pikkuisenverran mummeli oli "könttyrässä" urakan jälkeen.
Oma oli urakkansa maahan upottamisessakin. Mies näytiksi alkuun kaiveli niitä ja minä jatkoin ,halkaisten heti ensimmäisen upotuksen. Taisi olla painorajoitus laatassa. Turkistarhalta sai raudoitteeksi verkkopaloja mutta oliko lie hätiköintiä raudoituksessa, kun ei painoani kestänyt.
Monestikin olen surkeillut perennpenkkiäni, jo laattojen kaivuussa näki kuinka tiuhaan koivujuuristoa maassa, kaiken kosteuden kukkasilta imaisevat.
Laattojen saumaus vielä vaiheessa, valkoapilaa kylvin saumoihin, toivon mukaan itääkin. Jos kukkaset ei kukoista, on ainakin käytävä komea.
Tuttua minulle turha touhukkuus, teen ensin, ajattelen jälkeenpäin. Kun allas kuivui, harmittelin, miksi en lehtikuviota laittanut alapuoleenkin. Korjausliikkeenä uhrasin kokovartalopeilini, minä kun en peilien kanssa väleissä. Ostin saneerauslaastia ja mosaiikkipaloilla päälystin vesialtaan.Altaan pohjallakin peilipaloja.
Liki 80 litraa vettä kupposeen mahtuu.
Muutamia linnunkylpyaltaitakin tein ja niihin lasimosaiikki myös. Saattaapi olla että pienet linnut vierastaakin peilailua, harakka näyttää ihailevan itseään, nehän kaiken kiiltävän perään hinkuvat.
Tällaisia "kotkotuksia" pihassani kun kukkaset ei kaikesti kukoista.
Syysurakkaa siinä kun kaivaa perennat ylös ja juurimatottaa penkkipaikan, mutta siihen urakkaan kutsun miesenergiaa.
Tulipa kaunis käytävä .
VastaaPoistaOlet ollut ahkerana ja kyllä kannatti.
Minäkin haluaisin tehdä, saa nähdä milloin.
Voi voi kun on taas niin silmiähivelevän kaunista:)
VastaaPoistaKiitos Sylvi ja Irma!
VastaaPoistaSylvi, monta vuotta minullakin mietinnässä, vaan nyt niin hyvät senssit tehdä,että innostuin.
Irma, kyllä itsekin ihailen polkua,kunhan apilat vielä itää saumauksiin niin sulautuu paremmin.Ainaki sateita ollut mukavasti itämisen kannalta.
Uskomattoman ihania valuutöitä olet tehnyt. Meilläkin on kaivattu linnuille juoma-allasta.
VastaaPoistaSinä olet oikea tuhattaituri.
Aivan ihana vesiallas ja nuo laatat kukkapenkin edessä kruunaavat komeuden. Olet ollut tosi ahkera.
VastaaPoistaKiitokset Unelma ja Eija!
VastaaPoistaNyt laattasaumauksetkin jo vihertää kun sadetta saatu.
Nyt ahkeroin vadelmapusikoissa, pihapuuhastelut jätettävä sikseen koska marjat ylikypsyy.
Ukkonen tietsikkani rikkoi ja nyt tällä uudella koneellani opettelua, koska eri kasvot kuin entisessä.
Vautsi vau! Kyllä tuossa kelpaa astella! Tosin ovat niin kauniita etten päältä varmaan raskisi kävellä. Lisää taidetta kotipihalla; jippii! Täällä vain remppaparakkeja. No joo, puolet pihaa sentään nurmikko kukoistaa.
VastaaPoistaHelena
Heippa Helena!
VastaaPoistaKiitos kun kävit "kävelyllä" sydänlaatoillani. Saumauksetkin jo vihertää, en todellakaan säästellyt valkoapilan siemenissä.