Ingen iloisilla mummeleilla lystinpito jatkuu, nyt puun oksalla ilottelevat.Niin sitä pitää.
Huumori auttaa arkipäivin ja piristää pyhisinkin.
Edessä taas uusi elokuu, monen monta jo mennyttä minunkin matkallani.
Esikoiseni elokuun poika, seköhän myös mieltymykseni syy tähän kuukauteen.
Elokuu monenlaisen sadon korjuukuu, viljat tuleentuu, marjat kypsyy mättäillä ja pusikoissa, keskikesän voimakas vihreys pehmenee ruskan suntaan ja silmille ihailua riittää.
ja elokuun lämpimät pimenevät illat ja upea kuutamo .... kyllähän viinilasillinen sopisi hyvin silloin ;)
VastaaPoistaSehän olis "Kuin silloin ennen", mutta kun meillä nykyään niin aikaiseen mennään unten maille että kuutamo oleskelut ohitetaan.Nuoruudesta muistan iltojen pehmeyden(ei viinilasin syystä)muuten vaan..
VastaaPoistaTämä mummelien ilottelu saa hymyn huuleen ja näen mielessäni itseni ja ystäväni ottamassa herukkamehuboolia. Poimittiin punaherukat ja nyt olis mustat pian vuorossa. Me varmaan näytetään juuri tältä, voitais omenapuuhun kiivetä, kenties!
VastaaPoistaElokuun illat on kuin samettia. Minulle tulee elokuussa aina lenkkeilyinto.
VastaaPoistaKiitos Anja!
VastaaPoistaSaattaisin jo kiivetä vaikka puun oksalle,nimittäin kivikaatopaikalla "vuorikiipeilyä"tuli harrastettua kun vadelmia jälistin.
Enkulin käsitöitä katselin, ihania!
Minulla lenkkeilyt elokuussa marjaretkiä