Kellarikuvat mielessäni, edellinen taltiointini talvinen, tämä kesäkuva.Iän karttuessa lapsuusmuitot palaa voimakkaina mieleen, tunnetilat, tuoksumuistot muunmuassa.
Runoriimi tällekin kuvalle syntyi, esillä myös SinikkaHelenan galleria sivulla.
"Mielessä lapsuuskesän muistot,
vihreät niityt, lehtevät puistot.
Kätkössä rinteen, kellari kivinen,
aukosta kurkimme tuoksuja tuntien.
Tänään on kellari kattoa vailla,
maisemat muuttuneet lapsuuden mailla.
Tuoksutkin tuuli mennessään vienyt,
muistojen haikeus läsnä lie nyt."
Hienosti riimittelet, jo runo tuo mielikuvat, mutta kaunis on vanhan kellarin kutsuva ovi.
VastaaPoistaNo niin, siinähän se on "kesäkellari".Laitappa näitä runojasi useammin, tämä todella tuo lapsuuden muistoja mieleen!
VastaaPoistaKiitos Anja, ja Ritvau!
VastaaPoistaKellarimuistot 6-vuotiaana viettämästäni kesästä äidin ja sisarusten luona.
Tuoksut tuovat vieläkin mielikuvia menneestä.
On ihanan kaihoista kuvata lapsuuden muistoja, niin sanoin kuin kuvinkin.
VastaaPoistaSirkka;
VastaaPoistaMenneen muistot selvin ikääntymisen ilme.
Aivan ihana!
VastaaPoistaHelena K.