tiistai 10. maaliskuuta 2009

Haastetta kerrakseen.

Huomaan elämän olevan täynnä haasteita.
Edessäni aikamoinen koitos,päästä eroon saavutetuista kiloista.
Lääkäri-täti luki minulle madonluvut vastaanotollaan käydessäni.
Ykköshoito kaikkiin vaivoihini,painonpudotus!
Näinhän se on ,fakta juttu.
Poikamme pienenä ollessaan isänpäivän onnittelukorttiin lapsen käsialalla raapusti
"Soisin sulle akka-kullan,pyöreän kuin ranskanpullan".
Lapsen vilpitön toive on toteutunut.
Näillä runoriimeillä itsekin sureksin muhkeiksi muuttuneita muotojani.

Ei ole mikään niinkuin ennen,senhän huomaa tullen,mennen.
Peiliin vaik ei katsoiskaan,paljastuu totuus muuten vaan.
Vuosirenkaat ympärilläin,kasvaa aivan päivittäin,
pakko tunnustaa on kyllä,ei vyökään vyötärölle yllä.
Vaakaviivarikin vippaa,lohduta ei tipan tippaa,
sanonta et vuosikertaa,olethan sä vailla vertaa.
Ongelmaan lie apu mistä,kohta muuten pitämistä
hyllyvissä läskeissäni,näin surkuttelen itseäni.
Näin untakin mä vartaloista,niin siroista ja sutjakoista,
Oi,voi ,jos hoikka olla voisin,olotila oisko toisin.



2 kommenttia:

  1. Onnea Sinikka, onpa niin Sinikan näköinen blogi! Ihanaa kun laitat näitä runojasi,
    vaikka tämä nyt meni vähän överiksi!!
    Minun mielestäni on tärkeintä se tosisuuri sydän!!

    VastaaPoista
  2. Onhan se sydänkin "laajentunut",lääkäritutkimuksissakin todettu....

    VastaaPoista