Takapihan perennapenkissä nämä suloiset Kevätkaihonkukat ilostuttavat kevään ensi kukkina vaatimattomalla olemuksellaan.
Valitsin tarkoituksella tuon kukkakuvan jossa valon ja varjojen leikki tuo esiin kuvaannollisesti elämämmekin värikylläisyyden.
Varjon päivinä elämän kukkaset saavat kirkkaamman ja syvemmän sävyn, liiassa auringossa kirkaskin haalistuu.
Takana ne vuodet pihanhoidossa jolloin kasvihuoneeni kukkuroillaan itse kasvatettuja taimia. Olihan ruhtinaallista istutella penkkeihin taimia niin tiuhaan ettei rikkaruohot saaneet sijaa kukkien keskeltä.
Meillä siellä "maalla" oma runsasvetinen kaivo josta kasteluvettä sai ammentaa mielin määrin hapettumaan. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa jolloin ei jätevesimaksuja eikä muitakaan kulunkeja puutarhuroinnissa, lannoitteetkin omasta lantalasta kompostoituna.
Se vanha hyvä aika sitä, ettei sääliä selästä, ei kipulointia käsistä, nyttemmin molemmat muistuttaa rehkimisestä. Taisi se vanha hyvä aika olla sitä parasta ennen päivää.
Vielä kuitenkin suurta, saada näkevillä silmillä kokea kevään, kesän kauneutta.
Tänä aurinkoisena arkiaamuna mielessäni soinut laulu,
"Paljon on lapsella aihetta kiittää, Jumalan armoa kaikille riittää"...Kiitetään ja iloitaan!
Hei SinikkaHelena!
VastaaPoistaKiitos kun kävit blogissani kommentoimassa, niin minäkin löysin tänne ihanaan blogiin.
Kauniita tauluja ynnä muuta sinulla täällä.
Tulen kyllä toistenkin käymään.
Paljon on todella meillä aihetta kiittää.
Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!
Kiitos Sylvi piipahduksestasi sivuillani!
VastaaPoistaRitvan blogin kautta sinut löysin.Ritvan kanssa ystävyys löytyi maalausharrastuksen tiimoilta.
Minulla myös kotisivut, joissa kuvia töistäni ennemmänkin.
www.sinikkaplusisaari.com
Käväiseppä kurkkaamassa.
Kaunista kevättä!
Paljon, paljon on aihetta kiittää!
VastaaPoistaIhanaisia on nämä kevätkaihonkukat... tiedätkös että juuri tulin ulkoa kuvaamasta omiani ;))
Kiitosmieli ihanasta keväästä on päällimäisenä, vaikka taas selkä sanoi työsopimuksen irti kukkiapenkkiä vääntäessä.....mutta katsotaan huomenna on uusi päivä !
On aivan ihanaa tämä kevätaika! Kun voisi pysäyttää ajan kulun tähän. Kuitenkin, mistä sitten tietäisimme verrata muihin vuodenaikoihin. Ehkäpä niitä kontrasteja, vastakohtia tarvitaan, kuuluuhan se elämään.
VastaaPoistaKiva nähdä kasvonne kommenttiosiossa, Kiitos!
VastaaPoistaNyt menossa lepohetki, olin aamusella päiväkirurgian puolella operpoitavana,lihaspiopsia säärestä, ja nyt tuntuu puudutus loppuvan, joten koipi vaakaan.
Aurinko ulkona kevätnauraa, mutta nyt otan iisisti ettei tule takapakkia.
Aikamoista jarrua nuo kätöset pitäneet ja nyt jalkajarrutustakin, joten petiin pötkölleen joksikin aikaa..Hyvät teille Ritva ja Sirkka!
Kaunis on kaihonkukkasi auringon kultaamana. Mökillä kaihonkukka vasta heräili. Voi että, käsi- ja jalkajarrua sinulla. Toivottavasti paranet pian. Sinulla on kaunis piha, ei huolta mullan tonkimisesta. Muistan aina ne pyöreiden kivien rivit.
VastaaPoistaKiitos Anja!
VastaaPoistaNiinpä niin, nykyisin menossa aikuiskasvatus,opetteleminen ettei enää olekaan "minä ihte".Käsikipeys voimankin vienyt niistä.Eilen sain multasäkkejä mansikkamaalle ja tartuin säkin kulmaan kuten aiemminkin, mutta muuta ei tapahtunut kuin kipeää teki.Siinäpä sitten lapiolla lusikoin mullan lisukkeeksi mansikoilleni.
Tosi on sanonta "vanha voima huono voima".
Mutta mitäpä näistä, nykyajan pakko vapaaehtoista.Iloitaan olevasta!
Kiitos blogistasi, löysin tänne ja jään myös. Hyvää kevättä ja säästä itseäsi töissäsi.
VastaaPoistaMummelille kiitos! 7 lastenlapsen mummelihan minäkin.
VastaaPoistaMukava jos lukijaksi tulet, vaikka nykyisin niin "pajatso"tyhjänä, mutta lue aiempia aikaansaannoksiani ja käy vaikka kotisuvuillani www.sinikkaplusisaari.com
ellen tänne päivityksiä pikapuoliin keksi.