"Siinä ne nyt lepää" niinkuin Snelmannin grillimakkarat mainoksessa.
On näitä purkkeja maakaroitu oikein pitkän kaavan kautta ja naislogiikalla. Ukuli ei innostunut formun tekoon, joten valoin sivustat laattoina. Verkotusreijistä galvanoidulla sidontalangalla kiristin kulmat toisiinsa. Rappausta sisä ja ulkokulmiin.
Sivut valoin juotosbetonista jota sain halvalla, euron säkki, oli näet parasta ennen päivä ohi. Minulle käy sellaiset tuotteet koska itselläkin se parasta ennen päivä ohitettu iät ajat.
Jos normaalibetonista olisin valanut, kaakelit olisi voinut painaa suoraan sementtiin, mutta juotosvalussa vesi lilluu pinnassa toista vuorokautta. Niinpä saneerauslaastilla kiinnitin laatat ja saumasinkin. Arvatkaapa kuinka lujaan tarttui kaakeliin, vaikka hetsilleen yritin putsata.
Kukkaset on nurkan takana kuukauden nyhjöttäneet ihmeissään kun ei istutusta kuulu ei näy. Pelargoniat ovatkin nyrpeissään, vaan jos siitä tokenisivat kun yritä niitä lopun kesän helliä .
Vasen ruukku näyttää kuvassa hailakammalta, livenä kuitenkin samanmoiset, taas jotain häikkää kameroinnissani, kuten aina.
Nyt odottottamassa uudet haasteet.
On näitä purkkeja maakaroitu oikein pitkän kaavan kautta ja naislogiikalla. Ukuli ei innostunut formun tekoon, joten valoin sivustat laattoina. Verkotusreijistä galvanoidulla sidontalangalla kiristin kulmat toisiinsa. Rappausta sisä ja ulkokulmiin.
Sivut valoin juotosbetonista jota sain halvalla, euron säkki, oli näet parasta ennen päivä ohi. Minulle käy sellaiset tuotteet koska itselläkin se parasta ennen päivä ohitettu iät ajat.
Jos normaalibetonista olisin valanut, kaakelit olisi voinut painaa suoraan sementtiin, mutta juotosvalussa vesi lilluu pinnassa toista vuorokautta. Niinpä saneerauslaastilla kiinnitin laatat ja saumasinkin. Arvatkaapa kuinka lujaan tarttui kaakeliin, vaikka hetsilleen yritin putsata.
Kukkaset on nurkan takana kuukauden nyhjöttäneet ihmeissään kun ei istutusta kuulu ei näy. Pelargoniat ovatkin nyrpeissään, vaan jos siitä tokenisivat kun yritä niitä lopun kesän helliä .
Vasen ruukku näyttää kuvassa hailakammalta, livenä kuitenkin samanmoiset, taas jotain häikkää kameroinnissani, kuten aina.
Nyt odottottamassa uudet haasteet.
Voi miten kauniita:)
VastaaPoistaKiitos ritva!
VastaaPoistaAikamoinen oli urakka, mutta nyt hyvä mieli.
Ovatkohan lumimiehen tiellä talven tullen, aika näyttää. Niin ovat raskaat että jaksaneeko siirrellä sivumpaan..
Kyllä sinä olet mainio maakari, onkohan mitään sellaista, mitä et - naisen logiikasta huolimatta tai ehkä juurikin siitä syystä - ainakin kantapään kautta kokeilisi. Ja mikä lopputulos! Pelargoniat kyllä nostavat iloisena päänsä näin hienoissa ruukuissa. Olet super.
VastaaPoistaJa huumori kukkii myös tekstissäsi, oikein hykertelin sitä lukiessani.
Kiitos Anja! Feissarin sivullakin niin "kruukujani" kehuttu että oikein huvittaa. Ja minä jo niin tuskastuin kaikkeen takkuamiseen..Hyvä mieli nyt, toivottavasti kestävät talven koitoksen, ei todellakaan jaksa kyyräillä talvisäilöön, niin on painoa etenkin nyt mullan kanssa.
VastaaPoistaTaitava olet tekemään kaikkea. Kauniit on kukkaruukkusi ja tuolla alempana niin hienot Lintykylvyt.
VastaaPoistaHienoa. ♥
Upeat ovat ruukkusi, olet sinä mainio maakari !!
VastaaPoistakyllähän pelargoniat siitä piristyy kun aurinkoa saavat ja nämä ruukut varmasti kestää pyryä ja pakkasta ;)
Kiitos ritvau!
VastaaPoistaToivon näiltä ruukuilta talvikestävyyttä, ei jaksa talvisäilöön autokatoksen välikattoon viedä.
Voisitko vaikka kääntää kumoon talveksi, vaikka varmaan ne kestävät muutenkin. Kyllä sinä taas olet ahertanut, mutta tulos on komea. Pelakuutkin varmaan tykkäävät, kun pääsivät reiluihin ruukkuihin.
VastaaPoistaKiitos Sirkka kommentistasi!
VastaaPoistaOtan mullan pois ja laitan finfuumia kanneksi ettei lumi jäädy sisään..
Hienot ruukut olet taas tehnyt, tekotavasta en ymmärätänyt mitään mutta lopputuloksen ymmärrän:)
VastaaPoistaRetriittipaikkaan on matkaa n.100 km eli aika paljon, mutta ei haittaa, niin nautinnollista siellä kuitenkin on:)
Kiitos Irma kommentistasi!
VastaaPoistaSiis valoin ruukkusivut laattoina, yhdistin kulmat verkkosilmistä (verkostustahan oltava että kestää) ja vahvistin sisä ja ulkopuolelta rappauksella.
Sallaan lähdemme rentoutumaan lomaviikosi. Maalausvälineet otan matkaan.
Tosi tyylikkään näköiset ruukut, vaan on niissä kova tekeminen ollut, varsinkin se loppuun kasaaminen, voin kuvitella työn määrää. Mosaiikki sinänsä on tosi kiva sommitella ja laittaa palat paikoilleen. Kyllä pelargoniat nyt tykkää, oikein saavat värejään hehkuttaa tuolla :)
VastaaPoistaKiitos Anja!
VastaaPoistaToivotaan aurinkokelejä, sade pieksää pelargonioita, eivät tykkää siitä. Minulla kun ei muita varsinaisia kesäkukkia olekaan, mitä nyt pikkuorvokkeja peltisoikossa.
Perennat kylläkin kukoistaa viimesyksyisen penkin uudistuksen myötä.
Nautitaan kesästä ja kukista!
Todella hienot ruukut! Kyllä nyt kukkien kelpaa kellestellä!
VastaaPoistaKiitos Marja-Leena!
VastaaPoistaMukavalta kuullostaa hikiurakan jälkeen etteivät "susia"tekeleeni.
Muutama patalappu on valmiina mutta ompelen niitä lisää. Yksi uusi ideakin malliin on, kokeilen sitä. Kun saan jotain valmista aikaiseksi niin kerron sinulle.
VastaaPoista