Tässä savifiguuri ensimmäiseltä veistokurssin tunnilta. Ei helppo, minulle ainakaan, toiset kurssilaiset niin taidollisia että ihmetyksestä ymmyrkäisenä meikämummu.
Kyllähän minä kotipellon savesta lintusia muovailin aikanaan suuria parvia ja muuttolintuja olivat, lentoon lähtivät, mutta tämä ihminen, siinä haastetta yllin kyllin.
Tämä pikkutyttö tarkoitus polttaa ja mietinnässä mitä pintajuttua jatkossa.
Tämä asento niin syvävaikuttava minulle, niin paljon itkujani itkenyt samassa asennossa.
Ensi kurssitunnilla taas aletaan isompaa työtä, tukiraudoituksella. Arvoitusta eteneminen, mutta silloinpa mielenkiinto säilyy.
Ihmiskropassa riittää aihetta määrättömiin! Kaunis tyttö se siinä miettii elämänmenoa. On kivaa oppia uusia asioita. Vaikka onhan sinulla sitten ollut sormissa "syyhyä" jo siellä kotipellon pientareella, joten mielessäsi on ollut.
VastaaPoistaTaidat olla turhan vaatimaton, minusta tuo kyllä aika taidokas teos. Meikäläisen ei kannattaisi edes lähteä yrittämään.
VastaaPoistaSinikka ,saitpas todella ihanan tytöstäsi! Tuo pintahan on aivan upea ja asento on todella hyvä. Kuule nyt et saa kyllä ollenkaan vähätellä taitojasi !!! minun tyttöseni ei ole ollenkaan samaa tasoa .....
VastaaPoistaKiitos ystävä kannustuksestasi!
VastaaPoistaTiedätkös, silottelin jo pintaa, kuvassa kintut suonikohjuilta vaikutti...Tätä se epävarmuus teettää, ei tiedä mikä hyvä. Onhan lupa yrittää toisiakin versioita, joita sitten omassa uunissa vois poltella. Haen Keratiimiltä savea jonka polttolämmön tiedän, nämä savet varmaan työstyy uuteen työhön.
Haastetta kevätkauteen riittää meillä..