Mikäs mukavampaa kuin istahtaa lukulampun alle kauniiden lankojen keralle ja kilkuttaa puikkoja, etenkin jos päivän samoillut saalistusreissulla metsikössä.
Tulee niin mummunen olo että,,.
Mukava myös sitten raottaa sitä salaista arkkua joka kätkee lukemattomat parit käden ja jalan lämmikettä ja antaa tarvitseville.
Siinä määrin olenkin saanut jalostettua perintölankani että ajoin osteltava piristeeksi raitalankoja, ja niitähän kaupat pullollaan.
Puuvillalankani ekoräteiksi jalostuneet ja mukavasti niitä mukaan lähti Toivosen Eläinpuiston kävijöille matkamuistomyymälästä.
Kierrätys näköjään kunniassa.
Kauniita, lämpöisiä sukkia, kyllä niitä tarvitaan taas syksyn ja talven kylminä iltoina.
VastaaPoistaItse olen varsinainen vilujalka ja siksipä kuvittelen muidenkin palelevan.
VastaaPoistaKiitetävästi kyllä sukkakulutusta löytynyt,
ettei mitään turhatyötä kutominen.
Villanlämmin kiitos kommentistasi Anja!
Sukkaa pukkaa.
VastaaPoistaVoi mua rukkaa,
kantapään teon unohtanut
puikot jonnekin kadottanut.
Osaisinko kenties
sukan jälleen neuloa
ainakin kuin mies?
Kenties!
Helena
Varmaankin osaat, ellet, tee tilaus,täältä pesee.Väri/koko toive tiedoksi,niin tuleman pitää.
VastaaPoista