Eilispäivänä teimme Ritvan kanssa edestakaismatkan Sievin Taidelaariin. Tiedossa oli oikea "akkain ilma" lumiloskaa ilma ja tie täynnään. Starttitilanteessa ristimme kätemme ja pyysimme enkeleitä matkalle, mukana olivat, siitä kiitosmieli!Kahvit tarjosimme kävijöille ja kerroimme taulujen tarinat kiinnostuneille.
Tässä Ritvan tauluseinämää.Siinä Ritvan kaunista kukitusta ja maisemia mukana.
Ei ole amatöörikuvaajalle helppoa kun kaikki lamppuheijasteet lasipinnoissa mukana. Harmi Ritvan hienoille töille. Käykää livenä katsomassa niin ei heijastele valokuvan lailla.
Taidelaarin takaseinämällä nämä työt.Nuo keskellä olevat työt etenkin katseenkiehtojia.
Valospotteja kuvauksen jälkeen suunnattiin kohdistamaan entistä paremmin, eihän joka taululle kuitenkaan valoa riittämiin. Muuten näyttelypaikka valoisa ja tilava.
Siinä Ritvan Uhkeat unikot, sitä ovat todellakin. Sielunmaisemiaan sivummalla.
Tässä minun "kruttujuttujani" eri pintastruktuurikokeiluja, kuitukangasta ja akryyliä. Kuunsilta tuossa oikealla.
Viherrys ja punerrus siinä peilailee. Ritva valonaisena kohdisti spotit vielä paremmin kuvauksen jälkeen.
Lisää "kruttuja". Alla oikealla Liplatus, ylempänä Jäälabyrintti,vasen alhaalla oleva Vedet vapautuu, sahanpurua ja akryyliä. Vasen ylhäällä kuitukangasta ja akryyliä, Kuurankukkia nimeltään. Sinerrys siellä siintää viimeisenä.
Usvaverho suolammella ja Jäämeren rantaa tällä seinällä. Paspisosiossa vastaisen seinän taulut näkyvissä, harmi, siksipä kantsii käydä paikan päällä katsastamassa, ilman kaikkia lisukkeita.
Maisemaa, maisema, sehän mielimaalaustani.
Lappia, Ohtakaria ja Porin seutua.
Keskellä viimesyksyn muistoa Kreetalta. Kiirekuvausta tämäkin, olisi pitänyt kuvata valokohdisteen jälkeen uudelleen, mutta niinpä vain jäi. Lähdinkö lie kahvin keittoon kesken kaiken.
Salminevan syysvärit teki kauppansa avajaispäivänä. Hyvän työn ostajat teki kartuttaessaan tekarirahastoa.Meni hampaani uusintaan sen pystytyspäiväisen kasvokolarin jälkeen.
Ylin taulu myös tekarirahastoa tuki. Kiitos kiinnostuneille!Alakuvassa taas liiaksi heijastelisää.
Pöydällä olevia viimeisimpiä lasitöitäni. Pullojen purentaa mosaiikkisaksilla ja siruista sydämiä. Etualan lasilaatoista kukin löytää mitä löytääkään.
Tämän etualalla olevan nimesin"Pinnan alla".Näen vesikuplintaa pohjaksvien seasta. Tästä piti tuleman aivan muuta, mutta yllätyksellisyydessähän se viehätys piileekin.
Pusukalakuvat epätarkat, taas harmittaa hätiköinti, sehän niin tyypillistä minulle.
Tässä toki kirkkaampia kaloja.Selvästi nähtävissä kalojen kutuaika,lemmenhormoonit havaittavissa.Nuo pöytäpidikkeet väänsin ihan ite surraus ja sidontalangasta. Arvatkaa että nivelrikot napisee.
Huomaan että vitriineissä olleet lasivadit jäi kuvaamatta, mutta se menee mokana muiden joukossa.
Siinä näyttelypläjäystä, paremmalta näyttää paikan päällä. Nähtävissä huhtikuun loppuun, 30 pv aamuna puramme työt pois.
Kiitos kun kiersitte mukana!
