Äskettäinkin sellainen lehtisade täytti ilman, kun tuuli riepoi myrskyn meiningillä kellastuneita koivun lehtiä. Pian tuiverruksen jälkeen taivas aukeni rummuttaen suurin sadepisaroin tienoota.
Syksy on ja viljelijöillä puinnit meneillään. Meikämuorikin yhäti murehtii sadonkorjuita.
Omalta osaltani olen satosaalista kerännyt. Mustikkaa mukavasti kertyi, ukkokultani avustamana, hyytelöpuolukkaakin neljä sangollista, kypsyneinä sitten myöhemmin lisää.
Edelliskuvien omput ja luumut korjuussa, nytkin tuoksumassa herkullinen Sinikkaluumuvuoka muruseoshuntu päällänsä. Vaniljakastikkeen kera sitä nautimme ,nami, nami, maiskis, maiskis! Muuten, hiukan kirpakkaa lämpimänä, samoin oli kiisselikin, mutta maku miedontui seuraavana päivänä, onko muilla samaa kokemusta?
Sienisafareita olen tehnyt, mikä mahtava sienisyksy. Eilenkin mustavahakasta, vaaleaorakasta ja lampaankääpää laitettavaksi monella tapaa. Lampaankäävän ukuli haluaa leivitettyinä pihveinä, mustavahakkaan pamiksilla soseutin mini minigrippusseihin keittoaineksiksi.
Edellispäivinä herkkutatteja runsain määrin. On sitä syöty Taivaallista tattikeittoa, ja hyvää oli, nimensä veroista.
Minulla kihtioireita ja sienten syönti päivittäin ei hyväksi.
Tänään vein taulujani Lähimmäisen Kamarin seinälle (seurakunnan tila) syyskuun ajaksi.
Meillä tapana että vuorotellen viemme töitämme näytille ja maksamme vuokraa diakoniatyön hyväksi.
Heitän tämän hiukan etuajassa blogisivulle kun huomenissa hektinen päivä tiedossa.
Hyvää syyskuuta teille blogiystävät!
