Aloitin blogiheinäkuuni "Heikun,keikun heinäkuussa", ja niissä merkeissä mennyt kuluva kuukausi, ainakin näihin päiviin.
Aikamoista hulabaloota ollut ohjelmointi, ja olenkin joutunut huomaamaan että nyt nollattava pollaa.
Niin monenmoista typeryyttä tullut tehtyä ettei kertoa kehtaa. Sen vaan sanon etten kestä hektisyyttä heinäkuun helteissä.
Muistutus hiljentäminsen tarpeesta tuli, kun omiin jalkoihini kompastuin pystyttäessäni lapsenlapselle leikkitelttaa pihamaalle.
Siinä pystytsoperaatiossa minulla pikkukirves kädessä jolla pystytyskapuloita veistelin ja junttasin niitä maahan. Aikamoista täpinää pikkuherran kärsimättömänä odotellessa vierellä että nouseeko se teltta vai ei.
Siinähän mummeli teltantappiin lipsukengissään kompastui ja kerralla heikun, keikun mahalasku.
Kirves suhahti korvajuuresta terä edellä ja arvaatte säikähtymiseni.Olis voinut korva irrota tai naamataulu haljeta,huh, huh.
Kyllä kiittimeni ristin varjeluksesta, ja luasin mielessäni vauhdin hiljentää.
Marikki, Tähtöset, Tähdenlento ja olkalaukku
1 viikko sitten
Onneksi sinulle ei käynyt huonommin sen kirveen kanssa! Taidetaan olla melkoisen tapaturma-alttiita; mieli on nuori ja ajatus nopea mutta toteutus hidastetusta elokuvasta! No ei sentään, joskus sitä vaan kompastuu teltannaruihin touhutessaan.
VastaaPoistaMinä teloin viime kesänä polveni tikkauskuntoon hypätessäni laiturilta toiselle ja tietysti putosin väliin! Hyppelehtiminen ei taida sopia enää tämän ikäiselle!
Jotenkin havaittavissa ettei mikään ole niinkuin ennen.
VastaaPoistaSellainen runoriimikin blogin alkupoluilta löytyy,jossa "Entisiä haikaillen" totean ettei ole mikään niinkuin ennen.
Niinpä niin, ollaanhan sitä vähän tapaturma-alttiita, mutta onneksi on enkeleitä <3
VastaaPoistaToisaalta ,muistutus siitä että voisi vähän vauhtia hidastaa......
Tekevälle sattuu....niinhän se menee. Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahasti. Itsekin olen huomannut että askelita pitäisi ottaa vähän rauhallisemmin ja osittain olen hieman jo oppinutkin mutta oikein innokkaissa kohdissa sitä ei aina tahdo muistaa:)
VastaaPoistaIhaillen katselen merimaisematauluasi. Ihmettelen miten jotkut hallitsevat maalamisen taidon, siskonikin, ja minä en sitten yhtään:)
Kiitos naiset kommenteistanne!
VastaaPoistaSinulle Irma haluan viestittää tait.Frits Jakobcenin luennosta taiteilijoille osasen"Kaikki ovat taiteilijoita, eivät ainoastaan pensseli heiluttajat.Taiteilija on perheenäiti,joka kattaa kauniisti pöydän ja loihtii herkkuruuat.Taiteija on kampaaja joka loihtii ihania kampauksia,Taiteilijoita ovat ompelijat jotka kankaan muuttavat kauniiksi puvuksi(TILKKUPEITOIKSI)
Siis kaikki kädenkaunis on taidetta."
Siispä Irma, taiteilija sinäkin,vaikka et pensseliä heiluttaiskaan.