Otin sinutkin mukaan luontomatkalleni, toivoen että koet jotain samaa sisäistä puhuttelua kuin itse koin.
Sanattomaksihan sitä jää kun saa olla mahtavissa maisemissa.
Mieleeni nousi elävänä Raamatun kohta jossa sanotaan jotenkin tähän tapaan,KUN MINÄ KATSON SINUN KÄTTESI TÖITÄ, TAIVASTA,MERTA JA MAATA, JOTKA SINÄ OLET LUONUT,NIIN MIKÄ ON IHMISLAPSI, ETTÄ SINÄ HÄNTÄ MUISTAT. IHMINEN, JA
KUITENKIN SINÄ PIDÄT HÄNESTÄ HUOLEN.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti