lauantai 16. heinäkuuta 2011

Kartanokurssin viimeinen päivä.







Niin oli akvarellikurssimme antoisa, monenlaista muutakin taideantia kuin maalaamista, meille tarjottiin.
Kartanon isäntä kaiutti flyygelillään mahtavat soitannot meidän kuulla. Aivan ihmeellinen isäntä, oppiarvoa ja titteliä vaikka muille jakaa, mutta hän jakoikin palvelujaan meille. Saunan lämmitti, ihanat ruuat loihti ja huolsi muutenkin majoitetut. Kun on riittävästi sisästä sydämen sivistystä, voi olla muiden palvelija.
Akvarelliopettajamme oikein monilahjakkuus, runojen tekijä, säveltäjä, laulunlahjankin upeina tulkintoina meidän kuultavaksemme jakoi.
Koko kurssin ajan ihanan rentoa ilmapiiriä ylläpitäen tarinoi kurssilaisten kanssa, tarkoituksena vapauttaa meistä innokasta luomisvoimaa. Pakkopuurtaminen pannassa. Kun näki meidän hiukankaan pakonomaisina, ehdotti taukoa ja suorastaan ajoi pihalle nautiskelemaan kartanomiljöön rauhasta ja kauneudesta. Jos satoi, niin salin flyygelin sävelin kohotti mielemme korkeuksiin.


(taaskin kamerakäsi tärissyt,sori!)







Lähtöpäivänämme pihan entiseen sairaalarakennuksen "vuodeosaston" saliin pystytimme näyttelyn. Kolme maalariakin ehti kotimatkaan lähteä ennen näyttelyä, sekin harmillista kun kuvista jo osa ehti karata ennen kamerointia.









Muutama otos näyttelysalista, työmme seinustoilla olevilla lavitsoilla seinien säästämiseksi ripustusjäljistä.
Siinä minun Hannu "muusani" muidenkin naisten ympäröimänä. Me kaikki kolmetoista naista häntä piiritimme ja huomaattehan kuinka auliisti kumartelee auttamaan muitakin, ei yksin minun apuni ollut. Ari opettajamme myhäilikin Hannulle että "mikäs meidän miesten ollessa, kun naisparvi ympäröi". Kurssilla ei ollut tällä kertaa miesosallistujia.
Toivottavasti minäkin vähin erin taas sivellinotteen löytäisin, aikahan sen näyttää. Kuitenkin, kaikitenkin erittäin mahtava viikko Tollinmäen Kartanossa.








Posted by Picasa

9 kommenttia:

  1. Kiitos vierailustasi blogissani. Tuntuu mukavalta kun löydät sieltä mielenkiintoisia asioita:)
    Hienoja maalauksia olette tehneet, kiva olisi nähdä osuuko arvaukseni oikeaan kun arvelin mikä noista on sinun kättesi jälkeä:)

    VastaaPoista
  2. Kaunista jälkeä on tullut.
    Kurssinvetäjä varmastikin tyytyväinen ahkerista opiskelija.taiteilijoista.
    Mukavaa jatkoa vain maalaushommissa kotosallakin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Irma ja Sylvi!
    Mikähän arvauksesi Irma?
    Tuo rauhaisa latomaisema ja jykevä kivisilta minun tekeleitä.
    Idyllinen latomaisema Raatteen tien tuntumassa itketti kun näin kuinka Jumalan luonto korjannut sodan arvet.
    Matkailu itärajan tuntumassa herätti voimakkaita tunteita.
    Sylvi,kurssiopettajamme sanoi niin nauttivansa tehtävästään ettei edes työksi tiedosta.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Sinikka kun jaat ihanan kurssisi antia meille muillekin. Tunnistin kyllä sinun kättesi työt heti! Tosi kauniita!! myös kaikki. Kyllä on ollut taitavaa porukkaa....
    Kyllä on naisilla ollut hyvä olla kolmen noin fantastisen miehen hoivissa !

    VastaaPoista
  5. Haikeaa, kun kurssi loppui teiltä! On ollut niin mukava seurata postauksiasi sieltä. Mutta ehkäpä rupeaa sitten uutta syntymään kotonakin taas.

    VastaaPoista
  6. Kauniita tauluja olette siellä tehneet, aivan ihania. Onnea jatkoonkin!

    VastaaPoista
  7. Voi kiitos Ritvau,Sirkka ja Mummeli.Oli niin mukava kurssi että halusta kerron ja kuvailen blogiin.
    Kyllä kädet syyhyy pensselöimään, mutta raparperilehti laatat odottaa käytäviin upottamista.Ukkokulta muutaman illassa kaivellut ja minämuori aioin jatkaa,ja heti hajoitin yhden.Kun saan pihajutut suunnilleen sortilleen, alan maalailla.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Sinikka kaikesta Tollinmäkeä koskevasta! Tässä yksi karkulainen eli pe-aamuna suuntasin kohti Pohjanmaata rakkaan "ottokummini" hautajaisiin. Ne olivat hieno juhla ja hieno sinne oli lähteä taiteen ja ystävien piiristä. Sinun avullasi Sinikka pääsin tässä näyttelyynkin mukaan. PC toki reissussa mukana, mutta mokkula rikki heti alkumatkasta. Nyt kotona sitten ilo studeerata blogiasi. Sinua ja Hannua (uskaltaisko?) halaten.
    Helena

    VastaaPoista
  9. Heips Helena!
    Kerron Hannulle etähalistasi, live kuitenkin mielukkaampi ukulilleni.
    Osanäyttelyhän minun kuvaamani, ei kamera koskaan ole mukana silloin kun tarvis.

    VastaaPoista