maanantai 8. lokakuuta 2012

Anoppilogiaa.

 Vaimo.äiti mummeli ja anoppi tässä taas täytti vuosiansa ja jälkipolvi monin muodoin muisti"sankaria". Huomauttivat ikääntyneen harrastuksista noin niinkuin hienovaraisesti..Tuo minun "ainua kaveri" ei ole feissarissa, joten likilivenä hänelle lempeäni leiskutan.
 Anopin roolikin tuli esiin Maija Paavilaisen opaskirjan lehdiltä.Tai ainakin yritän mennä itseeni ja ottaa opikseni.
 Sillä, oppiahan ikä kaikki. Monia kurssejakin minulla meneillään, joten tätä arkielämän opetteluakin tulee vaalia.
 Humoristisia kannanottoja Paavilaisen kirjassa, mutta todellakin, totta toinen puoli.
Ainaista taiteilua tämä vanheneminenkin ja jokainen meneillään oleva rooli uuden oppimista ja entisen analysointia.
Jos paljolti harrastaa muutakin kuin läheisiään, sisikuntaa syyllisyys jurnuttaa että laiminlyönkö omiani.Lohduttaudun kuitenkin sillä että silloinpa en tuppaudu liikaa nuorten asioihin.
Olen luvannut olla heille tarpeellinen tarvittaessa,riittäähän se?!?
Posted by Picasa

7 kommenttia:

  1. Aikoinaan kun anopiksi tulin niin päätin, etten nuorten elämään puutu oma-aloitteisesti ja sen olen pitänyt kaikki nämä yli kolmekymmentä vuotta. jos kysytään neuvoa, neuvon ja opastan, muuten en sekoa kenenkään lasteni elämään, jokainen elää omaa elämäänsä niinkuin minä itsekin. Seuraan ja rakastan heitä kaikkiam niin omia kuin heidän puolisoitaan. Ihanaa ola moninkertainen anoppi!

    paljon onnea sinulle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos mummeli onnentoiveesta ja kommentista!
    Rakkaat ovat rikkautta!
    Rukoukseni ollutkin että osaisin olla vaimo,äiti, mummeli ja anoppi. Siihen sitä taitoa ja viisautta tarvitaan.

    Hyvää syksyä sinulle!

    VastaaPoista
  3. Moi SinikkaHelena!

    Tulin vastavierailulle blogiisi. Tämä näyttää kauhean hauskalta ja viisaalta..;))))

    Mukavaa viikon jatkoa sinulle!<333

    VastaaPoista
  4. Onneksi olkoon!
    Minullakin on tuo paavilaisen kirja.
    Vieraili täällä muutama vuosi sitten.

    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  5. Kiitokset Aili-mummolle ja Sylville!
    Huumoria sitä elossa olla pittää,paremmin jaksaa nämä sateiset syyspäivätkin.

    VastaaPoista
  6. Ihania oivalluksia Paavilaisen kirjassa, sain kirjan Minttulilta ja hymyilin sitä lukiessani. Hyvin osuu ja uppoaa useimmat kohdat kirjasta.

    Minä olen pyrkinyt pitäytymään neuvomasta nuorempia elleivät sitä itse pyydä. Jokaisen on elettävä oma elämänsä ja kohdattava vaikeutensa ja onnenhetkensä. Ei siinä anopin väliintuloa pyytämättä tarvita. Ja syli on aina avoin kuitenkin, jos tarvitsevat minua.
    Näin se elämä kulkee.
    Halaus synttärisi johdosta - ja muutenkin!

    VastaaPoista
  7. Kiitos sinulle Anja!
    Haleja sitä mummoikäinenkin haluu, ja saikin.Oikein mittasivat että vieläkö syltä ympärille riittää, riitti onneksi.
    Hyvää yötä ystäväni, aamusella aikaiseen vesijuoksuun, kuudelta startti.

    VastaaPoista