Mummun kammarissa hyrskyn myrskyn. Kaivelin lisää vanhoja aloituksiani ja niitä tuunailin vanhoihin kehyksiin. Tämäkin itse tekemäni.
Ohtakarin rannalla taisin istuksia tätä tilannetta ikuistaessani. Meri kylläkin niin ehtymätön elämyslähde ettei verrattomampaa.
Ensi kesän akvarellikurssille ilmoittauduin, joten tiedossa rantakivillä istumisia.
Kesän odotus entisestään kasvaa.
Rauhallinen tunnelma taulussasi ja niin mieleistä katseltavaa:) Merestä tykkään minäkin.
VastaaPoistaMieluia maisemia minullekin tuolla Ohtakarissa.Siellä sielu lepää kun aaltojen loisketta tuulella kuuntelee ja tyynellä veden kalvoa katsoo.
VastaaPoistaEntistä enemmän kesää kaipaan.
Rauhallisen kaunis:)
VastaaPoistaHieno tunnelma taulussasi. Ja jokuhan sinua siellä kivellä jo odotteleekin!
VastaaPoistaKiitos naiset kommenteista!
VastaaPoistaJoskus kurssille lähtiessä ajatukset että vaikka en paperille edes värivetoakaan saisi, sisikunta ainakin saa evästä rantakivellä istumisesta.. Meren tuoksu,tuulen vire, lokinkin kirkuna pieninä parvina asiaankuuluvaa. Isot lokkiyhdyskunnat repii hermoja.
Jospa tästä päivän puuhille..
Kaunis rantakuva taulu, Ohtakarista.
VastaaPoistaNäyttää hyvältä, kyllä kaksoispaspis tekee terää! Milloin lähdetään opettelemaan leikkaamista.....
VastaaPoistaKiitos Ritva!
VastaaPoistaOta Maijaan yhteyttä että koska hänellä vapaaviikko,jos opettaisi sinua ja Erkkiä. En ole leikannut lainkaan, että oppimisen paikka minullekin.
kaunis työ.Ohtakari on minullekkin tuttu paikka.
VastaaPoista