Vielä muutama sukkapari näidenkin jälkeen odottaa syntymistään, ans kattoo kerkiinkö ennen joulua.Illanistumiset jääneet lyhykäisiksi piiitkien uurastuspäivien päätteeksi.
Tässä nyt kumminkin veljeksille villaista.
Isompi veli 7-Veljen raitalankasukat saapi, pienemmälle Nallen Marjaretki sukat.
Mielestäni molemmissa mummun mustikkaretkien muistoja.
Voiii, kovasti tarttis puikkoja kilkutella jos lankakassit meininki tyhjätä.
Mutta, meikä tullut vanhaksi, illoin olo niin "kanttuvei"..
Otetaan avuksi sitten uuden vuoden uutukaisia päiviä, ellei nyt vanhalle vuodelle ehdi urakoida suunnitelmia valmiiksi, eivätpähän langat homehdu ja happane, eikä niissä parasta ennen päivää.
Meikämummelissa kyllä mennyt tuo parasta ennen päivä ohitse ajat sitten.
(aiemmin jo blogitin Villaiset veljeksille, mutta joku nappasi sukat, siis kuva katosi. Poistin siis kuvattoman version ja samalla poistui kommentitkin, SORI!)
No nyt näkyy jo mustikkaretkien muistot! Kauniita raitasävyjä. Minä pykään vaan yksivärisiä ja vähän raitulia varteen. Kyllä taitaa minullakin jäädä muutama kerä ylivuotisiksi, mutta tarvitaanhan sukkia sitten kevätpuolellakin jos ei pukinkonttiin kaikki ehdi.
VastaaPoistaMeillä mummeleilla se parasta ennen päiväys taitaa sittenkin olla merkattu sormuksen sisäpuolelle! Vanha vitsi mutta paikkansa pitävä? Ei vainenkaan. Ollaan tällä hetkelläkin parhaassa timmissä vedossa, eikös! Miten muuten selität tuota raadantaasi turkistarhalla? Kuntoa se kysyy, ja sitkeyttä.
Anja;Marjaretkiä muistelen näin talvikelilläkin, maistelenkin saalista päivittäin..
VastaaPoistaKaunis on lumipitsinen metsä, mutta kevään koittoa jo odottelen ja sulia metsäpolkuja.
Kyllä väsy rupeaa vastaamaan kun kohta kuukauden ympäripyöreää päivää paiskinut.Silleen kuitenkin hyvä mieli jos voi olla avuksi,urakkauurastusta tarhureilla ollut koko kesäkin kun hurjasti laajennusrakennettu.
Huh,huh,sanoopi mummeli..