Inge Löökin iloisilla mummeleilla askel nousee kevyesti kevään keritessä jo maaliskuulle.Ilo heidän energiansa kuukaudesta toiseen. Kadehdin.
Itse tässä olen virunut Noro viruksen kynsissä vajaan viikon. Ei nouse jalka noin nopsaan kuin Ingen mummoilla.
Miten voikin vatsatauti viedä niin voimat,vasta tänään tuntuu hiukan virkeämmältä oltila.
Viime päivät villavällyt vain kutsui kietoutumaan kun hampaat kalisi vilutuksesta.
Illalla oli pakko hakea päivystävästä apteekista rohtoja, että olo tokenisi.
Eiköhän tämä tästä.
Ihanaistahan se kun kevätaurinko väliin naureskelee ja tuntuu lupaavan hankien laskemista.
On noita nietoksia kyllälti, kohta kolalumille purkupaikat hakusessa.
Minä se jatkan uudessa kodissani tavaroiden hakemista, miten voikaan olla esineet etsittävissä.
Sen mitä löydän, yritän sijoitella paikalleen, joten pikkuhiljaa kotiani saanen kondikseen.
Kylläpä se taitaa olla nyt Sinikalla levon paikka kun noin voimattomaksi kävit......Hoida nyt itseäs ihan hyvällä omallatunnolla..... Ehdit kyllä vielä touhuta kaikenlaista, se on nähty!!!
VastaaPoistaNäinhän se on nähtävä.
VastaaPoista